perjantai 12. kesäkuuta 2009

Kukkia kukkia


Suihkulähteellä, johon mies viritteli purotoiminnon avulla vanhan kaivonpumpun myös vettä lorisemaan.



Ruukkuruusun ostin sisälle kukkimaan miehen männäpäivinä olleiden nimipäivien kunniaksi.


Sireenit kukkivat ja tuoksuvat puutarhassa huumaavasti.


Verbena kukkii pihavajan edustalla. Tämä miehen valinta ja ostos. Tuoksuu myös ihanalle. Ja kukkii ahkerasti kun muistaa vaan nyppiä ja kastella.

Rapunposken pelargonian kaunis väritys makrolla kuvattuna.

Ruusu makroteltuna.

Sisälle virittelin ystävän ostamaan kynttilätelineeseen kasvamaan murattia.


Yövuorot on nyt selätetty ja palattu normaaliin rytmiin. Valvominen tuntui valoisina öinä melko kevyeltä ja jaksoin valvottujen öiden jälkeen hyvin pyöräillä yli kymmenen kilometrin matkan kotiin. Nukuin eilen vain muutaman tunnin toisen yön jälkeen ja jaksoin päivän touhuta ihan hyvin. Käytiin miehen kanssa hoitelemassa mummon asioita, puuhasin vähän kotitöitä ja illalla tapasin hurmaavaa pikkumiestä ja hänen äitiään lenkkeilyn merkeissä. Viimeyönä nukuinkin sitten kellon ympäri. Olen melko tyytyväinen siihen miten olen saanut tänä vuonna liikuntaa upotettua arkeen. Alkuvuonna tein paljon pitkiä lenkkejä, vesijuoksin, hiihdin ja kuljin kävellen töihinkin jonkun verran. Huhtikuusta saakka olen pyöräillyt keskimäärin sata kilometria viikossa ja lisäksi tehnyt jonkun verran kävelylenkkejä. Jotain liikuntaa päivittäin, se on ollut kantava teema tänä vuonna. =0) Rullaluistelun saralla pitää nyt loman myötä yrittää kunnostautua. Se tuo mukavaa vaihtelua edellä mainittuihin. Juoksemista olen myös suunnitellut jälleen. Pehmeässä maastossa, pururadalla polvikin voisi vähän iskuja kestää. Liikunta on minulle jonkin sortin riippuvuus, tarvitsen sitä voidakseni hyvin. Niin fyysisesti kuin henkisestikin. (Niinkuin imurointiakin =0)) Vielä muutama työpäivä ensi viikolla ja sitten lomalle lomps! Nyt vapaapäivästä nauttimaan ja pihapuuhailemaan =0)

1 kommentti:

Sari kirjoitti...

Hurjia kilometrejä pyörälläsi liikut! Asia joka minua keväästä syksyyn harmittaa on se etten voi pyöräillä töihin (45km yhteen suuntaan) Sitä olisi paljon pirteämpi töissäkin kun raikkaassa ilmassa polkee sinne, kuin että istun puuduttavasti autossa..