imuroinnista ole kyse, mutta.. Lähes puoli vuotta olin niin saamaton, että vaikka imuri oli rikki, en saanut asialle aikaiseksi mitään. Tämä on tyypillistä minua, vaikka yleensä olen aika tehokas, niin jos joku asia jää roikkumaan, niin se saa rauhassa roikkua. Vaikka vuoden. Tai kaksi. Kuten kaappien siivoaminen. Imuri oli siis lattiasuulakkeen juuresta murtunut niin, että suulakkeen nivel kesti juuri ja juuri paikoillaan jos imuroi erittäin varovaisesti, ilman äkkiliikkeitä. Kuitenkin taloa läpikäydessä nivel irtosi noin kaksikymmentä kertaa ja suulake jäi aina sohvan ja sängyn alle tai jumiin mattojen reunoihin, kun vartta heilutteli epänormaalimmassa asennossa tai vauhdikkaampaa tahtia. Voi kuinka monet perkeleet karjuin rikkinäisen värkin kanssa, mutten silti tehnyt asialle yhtään mitään. Mutta nyt, viime perjantaina sain uuden lattiasuulakkeen rikkoutuneen tilalle. Voi mikä taivas!!! Imurointi, tuo rakas harrastukseni sujuu kuin tanssi!! Tänäänkin imuroin ihan pelkästä imuroimisen ilosta. Ystäväni Electrolux on taas elämänsä vedossa! Näin sitä voi ihminen tulla onnelliseksi pienestä asiasta. Tai siis minä. Ei välttämättä muut. =0)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti