Huomenna jo helmikuu!

Tämä iskulause se sopii nyt kuin nenä naamaan. On tässä ollut kaikenlaista, pientä ja suurempaakin huolenaihetta ja vähän on huokailuttanut vaikka tavoite onkin ollut pysyä positiivisena. Noh, tuppaan hokemaan itselleni, että kaikki aina järjestyy. Ja se siitä.

Ihanaa on ollut se, että aurinko on välillä näyttäytynyt. Ja nyt jo ihan selvästi on aistittavissa että kevättä kohti mennään. Lunta on kaikki nurkat täynnä, joten sitä ei tänne enää tarvita yhtään, kiitos vain! Huomenna starttaa helmikuu! Tänä aamuna sain nukkua hieman pidempään, mikä oli ihanaa. Tosin orastava migreeni jytistää takaraivossa. Nappia naamariin, nurkat puts ja jalan kohti työmaata. Tuossa matkalla ehtii saada sellaisen tehohappiannoksen että turhat murheet päästä tuulettuu!

Vähänkö on päheet!!

Vihdoin viimein saapuivat rakkaalle Epsanjasta uudet poposet entisten vääränkokoisten ja liiansuurien tilalle. Toivon henkeä pidätellen, että nämä ovat nyt passelit. Kengät ovat tosi laadukkaan oloiset ja pakattu hauskan pirtsakkaan laatikkoon. UPS toimitteli ne kotiovelle saakka. On kumma homma, että Suomessa tehdään miehille vain niin tylsän näköisiä ja värisiä klopottimia. El Naturalistaakin tuodaan lähinnä naisille. Jos joku nyt sattuu tietämään missä tätä Artia vielä myydään Suomessa, niin vink vink vaan. Nämä yksilöt nyt eivät ole Artia värikkäämmästä päästä, mutta kuitenkin täynnä hauskoja yksityiskohtia. Lisäräväkkyyttä näihin saa halutessaan esimerkiksi vaihtamalla kenkiin oranssit nauhat. Luulenpa että kesäkäyttöön mies saattaa haluta uudet Artit myös. Entiset ovat jokseenkin kulahtaneet oltuaan tosi kovassa käytössä jo ainakin viisi, ellei useammankin vuotta. Haluta uudet siis jos nämä ovat nyt passelit. Sitä joudun jännäämään vielä muutaman tunnin jahka isäntä kotiutuu työmaalta ja juoksureeneistään. Mä olen näistä kengistä ihan myyty. Okei, hintaa tuli rutkasti lisää kun palautuspostikulut piti maksaa itse jne. Mutta jos kultanen on tyytyväinen, niin sitten eritoten ovat joka pennin väärti!

Jaksaa jaksaa!

Kukkia nimittäin! Ihana Amaryllis on kukkinut yhtä soittoa jo joulua edeltävästä ajasta. Tämä viimeinen verso oli niin pitkään nupuillaan, etten jaksanut uskoa sen aukeamiseen. Siinä se nyt kuitenkin on ja kaksi kukkasosaa vielä aukeamatta. Voi että on kaunis! Tein aikamoisen rupeaman töitä ja samanmoinen on edessä odotettavissa, mutta nyt saan välissä nauttia pidemmistä vapaista. Olen liikkunut, levännyt, ollut rakkaiden seurassa, tehnyt kaikkea mukavaa. Ja niin, tutustunut uuteen puhelimeeni. Ensin meillä oli pientä alkukankeutta Iphonen kanssa, mutta nyt se alkaa vaikuttaa loistokapulalta. Enkä tajua siitä varmasti vieläkään kuin murto-osan.

Olen myös yrittänyt pitää kiinni vähän terveellisemmistä elämäntavoista. Syödä vähän paremmin ja ennenkaikkea nukkua ja levätä enemmän. Aina on parannettavaa. Mutta nyt jo olo on hitusen keveämpi ja mieli virkeämpi. Näillä eväillä kevättä kohden!

Rauhallinen aamu

Pakkanen paukkuu lähes kolmessakympissä. Vaan eipä haittaa. Kevättä kohti mennään. Illat ovat minusta valostuneet jo kovasti. Eilen, kun oli oikein kirkas pakkaspäivä, oli vielä neljän jälkeenkin ihan valoisaa. Tänään on miehen syntymäpäivä. Heräsin ajoissa viemään hänet työmaalle. Eilen hieman juhlittiin hyvän ruoan, saunomisen ja rauhallisen koti-illan merkeissä, työpäivän päälle tosin. Vaan eipä haitannut sekään. Oli ihana ilta ja kuoharikin poksautettiin. Kuvan paketissa ovat miehen vaihtoon lähteneet Art-kengät. Hänellä on yhdet samanmerkkiset, useita vuosia sitten Andiamosta hankitut suosikkipopot. Enää ei olla näitä löydetty mistään. Sen sijaan löysin netistä espanjalaisen verkkokaupan, Artshopin. Vaikka tilasin samankokoiset kuin aiemmat, talvikengät tosin, olivat nämä liian suuret. Niinpä menivät vaihtoon ja toivottavasti ensi viikolla saapuvat uudet, sopivan kokoiset. Postikulut ovat omaa luokkansa kun lähettelee vaihtopakettia espanjaan. Yritys ei maksa palautuksia silloin kun kyseessä ei ole viallinen tuote. Halusin ostaa miehelle myös uuden tuoksun, kun kenkäasiat menivät vähän ketuilleen. Onneksi tykkäsi kovasti.

Tässä joulupukin tuoma kaunis kalenteri tälle vuodelle. Suunnitelmia on kevään varalle joitakin. Pienestä reissusta johonkin haaveilemme. Töiden puolesta ei tosin ole kovin moneksi päiväksi varaa irrota. Alla uusi Iphone, joka odottelee mykkänä liittymän aukeamista. Saas nähdä miten tätä värkkiä tottuu käyttämään. Kehuneet kuitenkin ovat.

Nyt täällä kotona on pyörii pesukone. Astianpesukone odottaa tyhjentämistä. Pientä pikasiivousta, sitten pakkaseen  reippaillen mummoa tervehtimään. Illaksi töihin. Sellainen sunnuntai tänään.

Hyvä päivä

Vapaapäivä. Pyhäpäivä. Ei tarvetta sinkoilla kaupoissa tai asioita hoitamassa. Pienen ystävän ihana aamupäiväherätys ja hetki hänen seuraansa. Vähän kodin laittoa, löysin eräät tyynyt joita en muistanut olevankaan. Hmmm... olisikohan niitä siis tässä talossa aika paljon?! No okei, vähän imurointia. Kahvia pitkän kaavan mukaan. Lenkki + kuntosali + uinti hyvässä seurassa. Hyvää, kevyempää ruokaa. Karkit saavat pysyä purkissaan. Leppoisa ilta villasukat jalassa. Ei hassumpaa.

Uuden alku

Uusi vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä lasten kanssa tinoja valaen. Rakettejakin ihasteltiin lähinnä ikkunoista, sekä takaovesta, josta näkyi lähinaapurin upea tulitus kuin tilauksesta! Uudenvuodenpäivänä saimme olla todistamassa kun rakkaat ystävämme lupautuivat toisilleen loppuelämäksi. Tilaisuus oli herkkä ja kaunis, hääparin näköinen. Sittenpä alkoivatkin työt. Arki tuntui ihan tervetulleelle. Uudenvuodenlupauksia en suuremmin ajatellut. Lupaan edelleen pitää huolta itsestäni ja toisista. Yritän enemmän kuunnella omaa kehoani ja sen tarpeita kevyemmän ruoan, liikunnan ja levon puitteissa.

 Viime vuosi oli liikuntojen osalta ihan hyvä vuosi. Monipuolisemminkin olisi voinut liikuskella, mutta ajallisesti liikuntatunteja tuli viikossa n.3-7, joka on mielestäni ihan sopiva ja hyvä määrä kuntoliikkujalle. Juostua tuli ihan liian vähän. Pitkäkestoista kävelylenkkiä sen sijaan tuli tehtyä urakalla. Kuntosali tuli täydentämään lihaskuntopuolta ja salilla käymistä on tarkoitus jatkaa tänäkin vuonna. Sain kesällä mieheltä uuden pyörän, joka on omiaan lisäämään pyöräilyintoani entisestään. Pyöräilin työmatkat suurimmaksi osaksi huhtikuusta syyskuuhun ja lisäksi tein pitkiä lenkkejä vapaalla. Ruokailuihin olisin todellakin voinut kiinnittää enemmän huomiota viime vuonna, lähinnä ruoan laatuun ja määrään. Hirveisiin ylilyönteihin tuli sorruttua harvoin, mutta ihan liikaa aivotonta herkuttelua soin itselleni. Tähän olen luvannut itselleni muutosta tänä vuonna. En toki aio laittaa itselleni liian tiukkoja rajoja, mutta epähuomiossa napsitut herkkuvälipalat saavat olla nyt mennyttä.

Vuoteen mahtui paljon aikaa tärkeiden ja rakkaiden ihmisten kanssa. Elin ehkä sosiaalisempaa elämää kuin vaikka vuotena aiemmin. Enkä ehkä kaivannutkaan yksinäisiä päiviä samalla tapaa kuin aiemmin. Yritin suhtautua elämään rennommalla asenteella kuin aiemmin, vaihtelevalla menestyksellä. Mutta oppia ikä kaikki. Täytin viime vuonna kolmekymmentä. Se herätti vaikka minkämoisia ajatuksia. Lopulta totesin olevani vielä kuitenkin tosi nuori.

Kaikkinensa olen ajatellut että edelleen yritän ottaa vähän rennommin. Olla armollisempi myös itselleni. Levätä enemmän. Makoilla piikkimatolla useammin. Juoda enemmän vettä. Nauttia raikkaasta ulkoilmasta ja liikunnasta päivittäin.

Sounds like a plan!