Sepä alkaa olla viikonloppu pulkassa. Leppoisaa on ollut, ilman mitään aikatauluja. Mies sairastaa, tuli eilen kovassa kuumessa työmaalta. Nyt jo taitaa onneksi olla paranemaan päin. Muutoin viikonloppuun on mahtunut hyviä liikuntoja, pikkushoppailua äidin kanssa, kotipuuhia, pitkiä unia ja kevään tulon ihastelua. Meno maailmalla myös kauhistuttaa ja vetää sanattomaksi. Toisaalta se muistuttaa nauttimaan jokaisesta päivästä ja olemaan iloinen pienistä asioista. Huomenna koulutuspäivä, lyhyt sellainen onneksi. Sitten vielä vapaat jatkuvat hetken. Upeita aurinkopäiviä on luvannut huomiselle luvatun lumimyräkän päälle!
ps. Äiti tarjoutui eilen ostamaan mulle uudet sukset. Nyt tajusin, että siinä osittain oli kyse hiihtopostauksessa purnaamistani ylisuurista monoista ja äidin suksista. Sukset ja monot välttävät minun hiihtooni mainiosti. Itseasiassa olen kiitollinen että olen niillä saanut hiihdellä! Ja täällä meillä sukset odottelevat lähtövalmiina myös äidin hiihtoja jos olkapää sallii. Tänäänkin kuljettivat minua uskollisesti tuolla vastatuulessa nuo hiihtimet =0) Kiitokset vaan omistajalle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti