Joskus sitä miettii kaiken kiireen ja hälinän keskellä, että mikä se oikein olikaan elämässä tärkeää. Tuntuu että pienet asiat estävät näkemästä kokonaiskuvaa ja sitä sortuu takeltelemaan epäolennaisten asioiden suohon. Kun on kiire ja paljon pakollista tehtävää tulee helposti kärpäsestä härkänen. On turha murehtia asioita joille ei voi mitään ja on turha surra etukäteen tulevaa, kun asioilla on kuitenkin tapana järjestyä tavalla tai toisella. Jotkut jutut kulkevat omia ratojaan, etkä voi kuin vierestä ihmetellä. Ehkäpä juuri se tekee elämästä ihmeellistä. Usein saavuttaa haluamansa mutkan kautta, silloin kun sitä vähiten odottaa. Pienet asiat tuovat suurimman ilon, parhaat jutut ovat usein ilmaisiakin. Kuten kävelylenkki raikkaassa, aurinkoisessa maaliskuun sunnuntaisäässä.
Kohta painelen sellaiselle.
Kun on aikaa pysähtyä, näkee kirkkaammin.
Aurinkoista uutta viikkoa ja kepeitä sydämiä <3
3 kommenttia:
Oivallisia mietteitä...
Näinhän se menee, kun vain aina jaksaisi niin ajatella. Raittiiseen ilmaan minäkin tästä pian lähden "päätä tuulettamaan" ...
Ihana teksti. Ja niin totta <3 Tuon kun aina muistaisin.
Lähetä kommentti