perjantai 12. syyskuuta 2008

Pesänkohennusta ja kakkukatastrofi

Syksyn tullen sitä viihtyisi iltaisin kotosalla kynttilöitä poltellen, villasukat jalassa viltin alla. Viime päivinä ei juurikaan ole kotona ehtinyt oleilla töiden vuoksi, mutta alkuviikosta tormistauduin ja päätin tehdä yhteisen vapaaillan kunniaksi mehevän juustokakun, joka on molempien herkkua, miehen ja minun. Tein kakun vauhdilla, jotta saisimme herkutella jo samana iltana. Laitoin kakun aluksi pakkaseen, jotta liivatteet alkaisivat jähmettää kakkua nopeammin. Ajattelin, että muistan siirtää kakun jääkaappiin kun paistikin muhi samanaikaisesti uunissa. Juu-u, muistinhan minä. Mutta samalla kun nostin kakkua pakastimesta, tippui irtopohjavuokasta pohja ja kakku sen mukana, mäiskähti pitkin lattiaa ja seiniä. Oli tehnyt täytettä oikein tupla-annoksen ja nytpä riitti hyllyvää pitkin huushollia. Voi apua, minkä hepulin voi nainen saada moisesta sotkusta. Puolustukseksi on sanottava, että olin aikalailla väsyneessä tilassa ja kakkua teki mieleni kovasti. Huusin ja messusin niin, että mies katsoi sohvalta silmät pyöreänä. Kirosanavaraston tyhjäämisen lisäksi taisin tirauttaa pienet itkutkin. Höh, eikö muka aikuiset reagoi juuri noin??


Maton pesun ynnä muun parin tunnin kuuraamisen jälkeen pyyhin kyyneleeni ja kiskoin jo tyytyväisenä suuhuni miehen päivällä ostamaa pähkinäsuklaata. Lohtu se on laihakin lohtu.

Tällä viikolla olen harjoittanut myös pesän kohennusta. Uutta väriä sai olohuone tyynyjen, vilttien ja maton muodossa. Lämpimät punaisen, ruskean ja luumun sävyt tuovat hehkua hämäriin iltoihin. Tähtisysteemit saivat toistaiseksi komennuksen makuuhuoneesta. Kunnes taas saan päähäni jotain muuta.




Nyt on työpäivän päälle pikainen viikonloppusiivous tehty, pyykit pyöritelty ja perjantaipitsat navassa. Pohdin menisikö sohvalle köllistelemään suoraan vaiko pienen happihyppelyn kautta. Happihyppelyn puoleen taitaa kallistua. Huomenna menenkin työmaalle vasta yövuoroon, joten päivä on periaatteessa vapaata. Jihuu.

2 kommenttia:

Unknown kirjoitti...

Kyllä aikuisetkin osaavat hermostumisen taidon. Työkaverini hetki sitten kertoi nakelleensa perunoita pitkin taloa suuttuessaan. Mä en taida olla tehnyt mitään niin radikaalia. Huudan kyllä naama punasena:)
Ihanan levollinen makkari. Olkkarin muhkea tyynyvuorikin näyttää houkuttellevalta.

mimosamamma kirjoitti...

Voi kakun kohtaloa...ja sitä mattojen jynssäämistä, mutta tekevälle sattuu:)
Aivan ihanat perusvärit makkarissa, se on mahtavan raikas ja pirtsakka!! Olkkarin pehmeät, murretummat värit ovat myös oikein onnistuneet!

Terkkuja Marja