Hyviä asioita

Minulla ei ole tapana tehdä uudenvuodenlupauksia. Minusta tärkeitä asioita voi luvata itselleen vaikka vuoden jokaisena päivänä, ja pysyä niissä. Kuitenkin vuoden vaihtuminen sai taas pohtimaan elämää ja omaa arkea. Ja eräänlaisena uudenvuodenlupauksena olen ajatellut pitää kiinni jo aiemmista hyväksi todetuista asioista:

*Rakkaus <3

*Paljon unta ja lepoa

*Syödä ja juoda hyvin, kohtuudella, niin että voin hyvin. Pyrkiä entistä terveellisempään ruokavalioon, kuitenkaan herkkuja unohtamatta. Välttää ähkyjä oloja =0)

*Liikkua, paljon ja monipuolisesti, niin että mieli ja keho saavat siitä hyvinvointia. Olen tosi tyytyväinen itseeni, että olen lähestulkoon viime huhtikuusta saakka pysynyt tavoitteessani liikkua 4-6krt viikossa. Juokseminen on tuonut parhaat fiilikset liikkumisessa ikinä! (haaveilen edelleen siitä puolimaratonista ensi syksylle)

*Lupaan pitää entistä parempaa huolta itsestäni, jotta jaksaisin huolehtia ja hemmotella rakkaitani ja läheisiäni.

Joulua vieläkin!

...vaikka ohihan se varsinaisesti jo onkin. Joulu oli ihana, paljon yhdessäoloa, pullollaan hyviä hetkiä!

Ihania Joulun pyhiä!

Piparin tuoksua, tähtien taikaa, teille suloista Joulun aikaa!

H-hetki lähestyy

Ja alkaa olla pientä turnausväsymystä ilmassa. Paljon on touhuttu ja paljon on edelleen touhuamatta. Ihan mukavia puuhia kylläkin. Tänään kuusi sisään, pipareiden ja kakun leivontaa, puhtaita lakanoita vuoteeseen, pakettien vaihtamista ystävien kanssa... Kodin virittelyä joulutunnelmaan. Huomenna sitten lisää leipomista ja kalkkunan paistoa. Siivousta ja visiitti mummolaan. Sitten se saa jo tulla. Tervetuloa Joulu!

Onni asuu pienissä asioissa

...kuten imuroimisessa!! Heh, no ei tässä nyt varsinaisesti pelkästään

imuroinnista ole kyse, mutta.. Lähes puoli vuotta olin niin saamaton, että vaikka imuri oli rikki, en saanut asialle aikaiseksi mitään. Tämä on tyypillistä minua, vaikka yleensä olen aika tehokas, niin jos joku asia jää roikkumaan, niin se saa rauhassa roikkua. Vaikka vuoden. Tai kaksi. Kuten kaappien siivoaminen. Imuri oli siis lattiasuulakkeen juuresta murtunut niin, että suulakkeen nivel kesti juuri ja juuri paikoillaan jos imuroi erittäin varovaisesti, ilman äkkiliikkeitä. Kuitenkin taloa läpikäydessä nivel irtosi noin kaksikymmentä kertaa ja suulake jäi aina sohvan ja sängyn alle tai jumiin mattojen reunoihin, kun vartta heilutteli epänormaalimmassa asennossa tai vauhdikkaampaa tahtia. Voi kuinka monet perkeleet karjuin rikkinäisen värkin kanssa, mutten silti tehnyt asialle yhtään mitään. Mutta nyt, viime perjantaina sain uuden lattiasuulakkeen rikkoutuneen tilalle. Voi mikä taivas!!! Imurointi, tuo rakas harrastukseni sujuu kuin tanssi!! Tänäänkin imuroin ihan pelkästä imuroimisen ilosta. Ystäväni Electrolux on taas elämänsä vedossa! Näin sitä voi ihminen tulla onnelliseksi pienestä asiasta. Tai siis minä. Ei välttämättä muut. =0)

Huippu!

Kuuntele. Pysähdy. Volumet kaakkoon. Nauti. Kiitos Rakas!

Joulukuuta jo!

Vähän jo fiilistelty tulevaa joulua. Suunniteltu lahjoja, hankittukin suurin osa. Korttitarpeet varattu kotiin valmiiksi inspiraatiota odottelemaan. Paljon liikuntaa, aika pitkiäkin juoksulenkkejä kaiken muun ohella. Töitä ja kotitöitä. Lepoa. Kynttilöitä. Paljon kynttilöitä. Ja viimein vähän pakkastakin. Ja pilkistys aurinkoa!

Mies aloitti konvehtikauden jo aikaa sitten. Minun roolini on tuhota kuppeja tyhjäksi turhankin hyvällä menestyksellä.. Nämäkin Fazerit ovat taivaallisia; puolet maito-, puolet valkeaa suklaata.