Mummolan puro oli pienenä jännä paikka. Sinne ei saanut mennä yksin, vaan aikuisen kanssa. Joskus livahdin salaa. Puroa pitkin oli kiva laittaa keppejä menemään tai heitellä kiviä. Usein laitettiin mummon kanssa pullaa menemään joutsenille läheiseen lampeen, jonne puro virtaa. Joinain kesinä puro oli lähes kuiva, joskus taas tulvi reunojaan myöten. Ennen puron yli mentiin vain lankkua pitkin, mutta myöhemmin, mummon vanhetessa, tehtiin kunnollinen silta vahinkojen välttämiseksi. Puron takainen metsä oli lapsena vähän pelottava ja salaperäinen paikka. Parasta laatua majan rakennukseen.
1 kommentti:
Joskus kun tästä muutamme,
toivon,että uusi kotimme sijaitsisi joen rannalla..=O)
Jos en saa jokea,niin purokin käy!!!
Minäkin kävin penskana kotimme lähellä olevalla purolla siskojen kanssa uittamassa keppejä ja muita matkaanlähtijöitä...
Veden äärellä voisi olla vaikka kuinka kauan!!!Juuri pienen puron äärellä...Katsella eteenpäin ajelehtivaista vettä ja sen likuttelemia heiniä....Upottaa kätensä kylmään veteen,miksei vaikka kinttunsakin!!!
Kiitos virkistävästä tuokiosta!!! Nyt rupes varpaita palelemaan...
Lähetä kommentti